Sairastunut lapsi ei kuulu päivähoitoon


Perhepäivähoidon yhtenä tavoitteena on tarjota lapsille pienryhmän avulla hoitoympäristö, jossa vältytään turhilta tartunnoilta. Tämä on suuri etu koko perheen kannalta. Yhteisen edun mukaista on, että vanhemmat pystyvät huolehtimaan omista palkkatöistään ilman turhia poissaoloja. Perhepäivähoidossa hoitaja vastaa yksin koko lapsiryhmästä ja näin ollen hänen sairastumisensa vaikuttaa kaikkien hoitolasten perheisiin.


Hoitotyön tapahtuessa perhepäivähoitajan kotona sairaudet tarttuvat myös hoitajan perheeseen. Tämä tietää hoitajalle normaalin hoitotyön lisäksi lisätöitä omien sairaiden lasten hoitamisen muodossa. Myös hoitajan puolisolle voi koitua poissaoloja omasta palkkatyöstään.
Hoitajan oma työpäivä / työviikko muuttuu normaalia raskaammaksi, sillä monet hoitajat (vanhemmille koituvien haittojen vähentämiseksi) pääsääntöisesti huolehtivat työstään vaikka olisikin sairas / puolikuntoinen.


Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on todella oleellista ja tärkeää, että kaikki hoitoryhmään kuuluvat lapset sairastavat sairautensa alusta loppuun asti kotona, eristyksissä muista hoitolapsista. Näin voidaan ainakin yrittää estää sairautta tarttumasta muihin. Koska aikuisilla voi olla hyvinkin erilainen näkemys siitä, milloin lapsi on sairas, on tähän tiedotteeseen koottu yhteiset säännöt, joiden mukaan yksityisessä perhepäivähoidossa toimitaan.


Pieni nuha tai yskä (nenä niistetään silloin tällöin, lapsi välillä yskii) ilman muita oireita ei estä hoitoon tuloa. Oireiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä monet sairaudet tarttuvat helpoiten sairauden alkuvaiheessa. Nopea reagointi sairauden puhkeamiseen ja ajoissa aloitettu kotihoito voivat siis estää sairauden tarttumisen muihin!


* Aikuisen ihmisen normaali peruslämpö vaihtelee suuresti eri henkilöillä + 35 – + 37 asteen välillä. Myös lasten normaalilämmöissä voi olla eroja. Tästä syystä on hyvä mitata lapsen lämpö myös silloin, kun hän on terve.

* Kuumeisen lapsen on aina jäätävä kotiin sairastamaan. Lapsen on oltava kotihoidossa vielä yksi   kokonainen kuumeeton päivä ilman kuumetta alentavia / särkylääkkeitä.
* Flunssainen, kuumeeton lapsi, kuuluu myös kotihoitoon. Lapsella on syytä epäillä flunssaa jos esim. nenä valuttaa runsaasti joko keltaista tai kirkasta eritettä, lapsi yskii runsaasti, ääni on painoksissa, silmät vetistävät, lapsi valittaa kurkkukipua tai särkyä muualla kehossaan, lapsi on vetämätön tai väsynyt.
* Lapsen on jäätävä kotiin, jos hänellä tai jollain muulla perheessä on oksennustauti tai ripuli, tai jostakin muusta syystä on syytä epäillä lapsen vatsatautia (esim. vatsakivun, pahoinvoinnin valittaminen). Sairastamisen jälkeen lapsen on oltava kotona vielä yksi kokonainen oireeton päivä. Terveen lapsen uloste on kiinteää. Norovirustapauksissa, suositus on kaksi oireetonta päivää kotona ennen hoitoon tuomista.
* Hoitoon tullessaan lapsen on oltava ulkoilukelpoinen eli hän pystyy ulkoilemaan normaalisti muun ryhmän mukana.
* Rokkoon sairastunut lapsi tartuttaa muita heti tartunnan saatuaan, jopa viikkoja ennen omaa sairastumistaan. Tästä syystä eristäminen rokkojen kohdalla ei ole tärkeä. Rokkoon sairastuneen lapsen pitää saada levätä kotihoidossa, kunnes rokon arvet ovat kuivuneet ja lapsen yleiskunto palannut normaaliksi, näin vältytään myös rakkuloiden tulehtumisvaaralta.

Jos perheessä on vyöruusu, ilmoitathan hoitopaikkaan jotta hoitaja voi arvioida ryhmänsä tilanteen tuntien,voiko lapsi tulla hoitoon.


Vaikka oma lapsi olisikin oireistaan huolimatta pirteä ja periaatteessa jaksaisi osallistua hoitoon, on vanhempien muistettava se, että lapsi pirteydestään huolimatta tartuttaa sairautensa muihin lapsiin siinä missä väsynytkin sairas lapsi. Eli jos on syytä epäillä, että lapsi tartuttaa sairautensa muihin, on hänen paikkansa kotona.